90-luvun loppupuolella rahatilanne oli niin hyvä, että saatoimme lähteä talvilomalla viikoksi lämpimään. Kohteeksi valittiin "uusi" kohde Kanarialta. Lanzarotelle oli järjestetty matkoja jo pitkään, mutta silti se oli Kanarian neljästä suuresta se kaikkein rauhallisin.
Ensimmäinen talvikohde oli siis Lanzaroten saari. Se sijaitsee saariryhmän koillisnurkassa ja on Suomesta katsottuna lähin Kanarian saari. Kohteena se on aivan erilainen kuin kaikki muut.
Lanzaroten yleisilme on kuiva ja karu. Satoja vuosi sitten tapahtunut tulivuoren purkaus muutti maiseman yhdeksi suureksi laavakentäksi. Metsiä tai peltoja on turha saarelta etsiä. Viiniä viljellään karuun maahan kaivetuissa kuopissa. Lomakylät ja kaupungit ovat hyvin hoidettuja. Karu maaperä paljastuu vasta jos lähtee kaupunkien ulkopuolelle.
Silloin 90-luvulla Lanzarotelle käytettiin vielä Espanjan pesetoja. Euro otettiin käyttöön samaan aikaan Suomen ja muiden euromaiden kanssa. Hintataso tuntui silloin huippuhalvalta. Viime vuonna siellä käynyt tuttava kertoi hintojen nousseen aika paljon. Ravintolahinnat olivat melkein Suomen hinnoissa, mutta kaupoissa hinnat olivat selvästi halvemmat. Edullisia olivat alkoholituotteet, varsinkin olut ja hedelmät.
Lue lisää esimerkiksi:
kanariansaaret.net/lanzarote
sites / lanzarote
wikipedia lanzarote (englanniksi, suomenkielinen sivu melko suppea)
Lisää tietoa on myös matkanjärjestäjien sivuilla. Niihin pitää suhtautua pienellä varauksella. Annetut tiedot ovat yleensä oikein, mutta kohteesta annetaan usein liian positiivinen kuva. Negatiiviset jutut jätetään mainitsematta.Väärää tietoa eivät uskalla antaa, koska pettyneet asiakkaat tulevat kalliiksi.
Nähtävyyyksiä Lanzaoretella
- Timanfayan kansallispuisto, karu ja kivinen laavakenttä.
- Vihreä luola (Cuevas de los Verdes), laaja luolasto joka kätkee sisäänsä salaisuuden jota ei saa paljastaa.
- Jameos del Agua, luolasto saaren pohjoisosassa.
- Museo Agrícola El Patio (Agricola Museum) , lanzarotelaisten entisajan maalaiselämää.
- Valas- ja delfiinimuseo, Puerto Calero
